PUTKIJÄRVEN NUORISOSEURA RY:N 80-VUOTISJUHLA 16.12.2000                80 vuotta ja 90 vuotta

TIMO OLKKONEN

Nuorisoseuraliike sai alkunsa 1800-luvun lopulla Etelä-Pohjanmaalla, josta se pikkuhiljaa levisi koko maahan. Liikkeen päämääränä oli nuorison tapakulttuurin, sivistyksen ja kansallisen harrastuksen kohottaminen.

Ensimmäisiä merkkejä nuorisoseuraliikkeestä tällä kylällä nähtiin jo 1900-luvun alussa, jolloin toimintansa aloitti Hartolan pohjoiskulman lainakirjasto. Vuosina 1904-1905 kylän nuorilla oli mahdollisuus lainata 25 kirjaa, jotka käsittelivät yleissivistystä, ammatillisia asioita sekä uskontoa.

Varsinainen Putkijärven nuorisoseura perustettiin vuonna 1920. Seuran perusti Putkijärven kansakoulun opettaja Hilma Kilkkinen, joka oli koulun opettajana vain yhden vuoden. Putkijärven nuorisoseuran ensimmäinen esimies oli Einari Hokkanen. Muita perustajajäseniä olivat Juho Anttila, Fanny ja Marja Vanhatalo, Hjalmari Vanhatalo, Saima Vihinen, Taavetti Harju, Helmi Segerholm, Vilho Hartonen, Vilppu Nurmi, Marja Kinkkula, Hugo Toivonen, Maija Helenius, Yrjö Nieminen, Eeti Kuusisto ja Tyyne Heinänen. 

Hilma Kilkkisen elämä Putkijärven ajan jälkeen oli värikäs. Hän joutui sotavangiksi talvisodan jälkeen. Kuulusteluissa hän sanoi rakastavansa Suomea ja kieltäytyi Neuvostoliiton kansalaisuudesta. Niinpä hänen sotavankeutensa kesti 15 vuotta. Kun Hilma Kilkkinen palautettiin Suomeen Vainikkalassa pitkän vankeuden jälkeen, hänen luustonsa oli pahasti haurastunut ja hän painoi vain 38 kiloa. Elämänhalu ja tarmo olivat kuitenkin jäljellä ja hän kirjoitti sotavankeusajastaan kirjan, jota kustantaja ei kuitenkaan julkaissut.

Vuotuisen äitienpäiväjuhlan lisäksi Putkijärven nuorisoseuran järjestämiä juhlia olivat keväinen simajuhla ja kirjallisuusviikko. Seura juhli myös itsenäisyyspäivää ja J.H. Erkon päivää sekä osallistui joidenkin perhejuhlien järjestämiseen.

Myös opintokerhot ja erilaiset urheilutapahtumat olivat suosittuja. Vuonna 1927 Putkijärven nuorisoseura liittyi Itä-Hämeen Keskusseuran jäseneksi. Seuraavana vuonna seuran yhteyteen perustettiin kotiseututoimikunta, jonka jäsenet keräsivät taloista käytöstä poistettua esineistöä Itä-Hämeen Museolle. Oman talonkin rakentamisesta keskusteltiin, mutta toisen maailmansodan alettua joutuivat kylän miehet rintamalle ja rakennussuunnitelmat hautautuivat lopullisesti.

1920- ja 1930-luku olivat Putkijärven nuorisoseuran historiassa erittäin vilkkaan ja aktiivisen toiminnan aikaa. Sodan alettua kaikki toiminta hiljeni. Myös sodan jälkeinen aika oli hiljaiseloa. Nuorisoseuralaiset ympäri Suomen keskittyivät kotien ja koko kansakunnan jälleenrakentamiseen. Harvat iltamatilaisuudet saivat kuitenkin kylän nuoret liikkeelle. Se oli merkki toiminnan tarpeellisuudesta.

1940-luvun lopulla opintokerhotoiminta alkoi uudelleen aiempaa vireämmin. Viikoittaisissa kerhoilloissa ohjaajana toimi kansakoulun opettaja.

Opiskeluaiheet olivat hyvin monipuolisia: nuoruudesta ja siveellisyydestä kalastukseen ja ihmiskunnan uskontoihin. 1950-luvun toimintaa väritti vireä ja aktiivinen kerhotyö. Ilmaisutaitoja harjoiteltiin näytelmä-, laulu- ja liikuntakerhoissa, kätten taidot kohenivat käsityökerhossa.

1960-luvulla tavoitteena oli opintokerho- ja liikuntatoiminnan tehostaminen. Tavoite onnistuikin, sillä opintokerhojen uudet aiheet kiinnostivat kerholaisia. Oppiaiheina olivat mm. liikenneopetus, käytös, esiintymistaito, sekä ympäristönhoito. Liikuntatoiminnan uusina muotoina olivat retkeily- ja kuntoilutapahtumat.

Leppäkosken nuorisoseura haastoi seuralaiset kuntokävelyyn, johon vastattiin aktiivisesti ja innokkaasti. Jäsenistön oma retki läheisiin järvi- ja mäkimaisemiin sai seuralaiset nauttimaan liikkumisesta luonnossa.

1960-luvun lopulla nuorisoseuratoiminta alkoi kulkea kohti 1970-luvun lamakautta. Ilmiö oli valtakunnallinen ja se vaikutti täälläkin. Ainoa elon merkki nuorisoseuran olemassaolosta oli kylän uusi kioski; seura vuokrasi kioskin ja palkkasi myyjättären palvelemaan kyläläisiä. Harrastustoiminta oli hiljaista ja ailahtelevaa. Muutamana vuonna yhteiset tilaisuudet ja kokouksetkin jäivät pitämättä. Yksi syy toiminnan laimeuteen oli varojen puute. Parina vuonna koululla toiminut bingo kohensikin hieman seuran taloutta.

1980-luvulla alkoi uudenlainen kausi Putkijärven nuorisoseuran historiassa. Kaksi yhtyettä ja laulukuoro aloittivat harjoituksensa. Ensimmäinen syyspatikka vaellettiin kylän maisemissa ja lasketteluretket Lappiin yhdessä Leppäkosken nuorisoseuran kanssa alkoivat.

Nuorisoseuran historian suurin yleisötapahtuma oli 18.7.1982 pidetty ensimmäinen kesäjuhla urheilukentällä. Juhlan päätapahtuma oli ulkoilmakonsertti, jossa esiintyi viisi bändiä. Mukana olivat myös tanhu- ja näytelmäryhmä. Esityksiä seurasi n. 450 katsojaa ja kuulijaa. Iltatilaisuus, humppatanssit ja disko, pidettiin Ruulin talossa, jonne saapui yli 250 juhlijaa.

Kesäjuhlien valmisteluihin osallistuivat kaikki kyläläiset hyvässä talkoohengessä. Huolella valmisteltu juhla onnistui hyvin ja se täytti kaikki odotukset. Voittorahoilla nuorisoseura osti elokuvaprojektorin ja aloitti elokuvakerhon vuonna 1983. Vuosina 1983 ja 1984 elokuvakerhon kausikortteja myytiin n. 80 kpl ja elokuvaesityksiä oli kerran kuukaudessa syys- ja kevätkaudella.

Vuodesta 1982 alkanut kesäjuhlaperinne jatkui katkeamatta. Juhlien järjestämiseen osallistuivat nuorisoseuran lisäksi muut kylän yhdistykset ja talkoovoimat. Juhlien teemat vaihtelivat 1980-luvulla hartolalaisten musiikintaitajien suurkatselmuksesta Hartolan kylien yhteiseen juhlaan ja kesäasukkaiden ohjelmaan. Ohjelmarungon muodostivat juhlapuhe, musiikkiesitykset ja näytelmä. Juhlapuhujista mainittakoon näyttelijä Tarmo Manni sekä kansanedustaja Arja Alho.

1980-luvun viimeiset vuodet olivat myös vilkkaita toiminnan vuosia. Kesäjuhlien, patikan ja retkien lisäksi nuorisoseura osallistui Hartolassa juostun Suomi-juoksun järjestelyihin. Elokuussa 1988 nuorisoseura osallistui Jyväskylän Suurajojen pysäköinnin järjestelyyn. Tapahtuma oli seuralle ja kylälle historiallinen, sillä kuninkaalliset vieraat, Monacon prinssi Albert ja Jordanian prinssi Abdullah, vetivät mukanaan kylälle satamäärin yleisöä ja autoja.

Vuoden 1989 toiminnan keskipiste oli tammikuussa avattu Purnuvuoren hiihtokeskus. Jo uudenvuoden yönä rinteillä laskettiin ensimmäisen kerran ja juhla huipentui ilotulitukseen. Nuorisoseuran alajaostona aloitti toimintansa Purnu Ski Club,jolla oli myös oma taloudenpito. Clubin toiminta tuki laskettelukeskuksen palveluja monin tavoin: Ski-Club järjesti erilaisia tapahtumia, arpajaisia, hiihtolomaviikoilla elävän musiikin iltoja ja tenavatätipalvelua. Suurimmat kiitokset - ja samalla myös rahallisen tuoton - Ski-Club sai laavulla paistamistaan muurinpohjaletuista.

Näytelmäkerho esitti juhannuksena Hartolan Koskipäässä Hartolan juhannusnäytelmän " Sulhasia Purnuvuoren talossa ". Näytelmä oli alusta loppuun toteutettu oman kylän voimin: käsikirjoitus, ohjaus, näyttelijät ja lavasteet olivat omaa tekoa. Ensi-iltayleisöä oli 400 henkeä. Sama näytelmä esitettiin myös kesäjuhlilla, jonka muu ohjelma oli lähinnä kesäasukkaiden luomaa.

1980-luvulla nuorisoseura, kylätoimikunta ja koulu järjestivät yhdessä monena vuonna koko kylän yhteisen joulujuhlan. Nuorisoseuran tiedotusopinkerho julkaisi vuosittain seuran Joulumyssy -nimistä joululehteä, joka jaettiin jokaiseen kotiin.

Putkijärven nuorisoseuran toiminta 1990-luvun alussa sijoittui suurimmaksi osaksi Purnuvuoren ympäristöön, niin kesällä kuin talvellakin.

Talvisin Purnu Ski-Club jatkoi toimintaansa rinteissä järjestäen mm. kyläläisten lasketteluillan, laskiaisriehan ja lettutarjoilua laavulla. Nuorisoseura kunnosti luistinrataa ja hankki pukukopin. Myös suositut nappulahiihdot ja pilkkikilpailut olivat Purnuvuoren maastossa ja kylän yhteiset pikkujoulut kahvila Purnukassa.

Purnuvuori oli myös kesäjuhlien pitopaikka. Kahviossa oli vuosittain monipuolinen kyläläisten käsitöiden myyntinäyttely. Kesän 1991 kesäjuhlat olivat kesäjuhlien historiassa kymmenennet. Ohjelmassa oli juhlapuhe, musiikkia, kesäjuhlien kymmenvuotishistoriikki sekä perinteiset pelit ja kilpailut.

1990-luvulla oli entistä vaikeampi löytää aktiivisia toimijoita seuratyöhön. Varsinkin puheenjohtajia ja sihteereitä täytyi hakea ja houkutella joka vuosi. Kun vielä lähes samat henkilöt olivat mukana niin nuorisoseurassa kuin kylätoiminnassakin, alkoi vuonna 1992 laaja keskustelu nuorisoseuran ja kylätoimikunnan lakkauttamisesta ja uuden kyläseuran perustamisesta.

Nuorisoseuran syyskokous päätti vuonna 1992 yksimielisesti lakkauttaa nuorisoseuran. Vuosikokouksessa 5.4.1993 tehtiin sääntöjen määräämä toinen lakkautuspäätös yksimielisesti. Vuosikokous teki päätöksen, jossa se velvoitti johtokunnan yhdessä kylätoimikunnan kanssa laatimaan kyläseuralle sellaiset säännöt, että toimintojen jatkuvuus huomioidaan. Putkijärven nuorisoseuran toiminta loppui.

Putkijärven nuorisoseura uinui melkein seitsemän vuotta, kunnes 19.7.1999 pidetty kokous totesi, että vaikka seuran toiminta oli lakkautettu, seuraa ei oltu virallisesti poistettu yhdistysrekisteristä. Kokous päätti antaa valitun johtokunnan tehtäväksi toiminnan aloittamisen uudelleen ja uusien sääntöjen valmistelun sekä ilmoitusten tekemisen yhdistysrekisteriin. Putkijärven nuorisoseura ry liittyi Etelä-Hämeen nuorisoseurojen liitto ry:n ja Kalevan nuoreten Etelä-Hämeen piiri ry:n jäseneksi.

Toiminta alkoi pikkujouluilla ja joululehden julkaisemisella. Tänä vuonna nuorisoseura vuokrasi kunnalta tilat As Oy Vuorilaaksosta. Tiloissa kokoontuvat kansalaisopiston liikunta- ja käsityöaskartelupiiri sekä 4 H -kerho. Yhteistyössä Vuorenkylän Valinnan ja Peten Pubin kanssa järjestettiin hiihtokilpailut laskiaistapahtuma ja kesäkauppapäivä.

Johtokunta päätti kokouksessaan 16.11.2000 järjestää 16.12.2000 kylätuvalla Putkijärven nuorisoseuran 80-vuotisjuhlat, johon tämä pätkä Putkijärven nuorisoseuran historiaa päättyy.

Paluu takaisin